Kuva voi kertoa enemmän, kuin sanat...
Tässäpä aika karu kuva... Kuva on otettu meidän oppikirjamme sivulta. Selailin kirjaa ja pysähdyin. Juuri tähän kohti. Kuvassa on kahden etusormen päällä lepäävä abortoitu alkio. Kirjassa kuvan vieressä on kysymys "Milloin ihmisestä tulee ihminen?"
Kun naisen elimistössä on suotuisat olot, voi munasolusta kehittyä alkio. Mikäli naisen elimistö ei jaksa kantaa raskautta koko raskauden ajan, on jo 25 raskausviikolla tehokkaan hoidon avulla mahdollista pelastaa syntyvä lapsi. Suomen terveydenhuolto on näiltä osin erittäin kehittynyttä ja tehokasta. Normaalisti raskaus kestää noin 40 raskausviikkoa, jonka aikana alkiosta kehittyy vauva, joka on valmis näkemään päivän valon. Ihminen on kykenevä täysin itsenäiseen elämään vasta lähempänä 20 ikävuotta...
Oppikirjani heitti ilmaan kysymyksen. "Lopetetaanko abortissa ihmiselämä vai estetäänkö vain kohdussa olevaa solurykelmää kehittymästä?"
Mielestäni abortissa ei päätetä ihmisen elämää. Tietysti ei voida sanoa sikiön olevan ihminen ennen tiettyä ajanjaksoa tai, että tietyn ajanjakson jälkeen sikiö on ihminen. Se raja, milloin sikiö voi selviytyä, on häilyvä. Mielestäni alkio eikä sikiö ole erillinen olento tai etenkään ihminen, koska se ei voi tulla toimeen kohdun ulkopuolella. Tietysti sikiössä on sama geneettinen informaatio, kuin aikuisessa ihmisessä, mutta usein raskaus päättyy keskenmenoon niin, ettei nainen edes tiedä olleensa raskaana.
Mielestäni on parempi tarjota abortin mahdollisuus naiselle, mikäli hän ei koe olevansa kykenevä psyykkisestä, fyysisestä tai sosiaalisesta syystä kantamaan lasta raskauden aikana tai ottamaan siitä vastuuta syntymän jälkeen. Halvemmaksi yhteiskunnalle tulee mahdollistaa abortti (etenkin nuorille äideille tai vaikka raiskauksen myötä raskaaksi tulleelle) naiselle, kuin myöhemmin hoitaa psyykkisiä ongelmia ja mahdollisia muita perheen sisäisiä ongelmia, jotka johtuvat siitä, ettei nainen ole ollut kykenevä äidiksi. Pahimmissa tapauksissa se voi johtaa rankkaan perheväkivaltaan, päihdeongelmiin, lapsen huostaanottoon ja hurja esimerkki olivat Oulun lapsisurmat.
Tietysti aborttiin lähdettäessä täytyy ratkaisua miettiä tarkasti. Lääkärit ja sairaanhoitajat varmistavat useiden keskustelujen kautta, että ratkaisu on oikea. Koskaan se valinta ei ole helppo ja se muistuttaa olemassa olostaan ja olemattomuudestaan pitkin myöhempää elämää, mutta usein sillä on vältetty edellä mainitut vakavemmat ongelmat. Tietysti aina ei voi sanoa, että tilanne noin kärjistyisi. Voi äidin ja lapsen vaikea alkutaipale muuttua vahvaksi äiti-lapsi suhteeksi.
Loppuun voisin linkata videon pätkän, joka käsittelee hieman parodisesti aborttia. Itse en oikein tiennyt, mitä videosta olisin ajatellut...